Tj 2

Aamuja on enää kaksi. Yksi aamu Prahalle ja yksi kotiinpaluuseen. Koko viime viikko on ollu järjettömän helteinen, siinä syy miks ei oo juurikaan koneella istuttu ja jutut on jääny kirjoittamatta.. Asteita on ollu parhaimmillaan vajaa 30, ja pihalla on tarennut ilta kuuteen saakka topilla ja lyhyillä sortseilla. Ainakin rusketusta on sen verran tarttunu pintaan, että kehtaa kotia tulla pitkän loman jälkeen!

Pojat tuntu viihtyvän kauniissa kaupungissamme. Ja päivät meni senkin takia nopeaa, että oli monenmoista tekemistä. Kaiken maailman tapauksia on taas ollut! T tilas oluen Prahan hienostuneimmaksi kutsutussa kapakassa, jonka terassi oli keskusaukion yläpuolella varmaan kymmenennessä kerroksessa. Tarjoilija tuli rahastamaan pöydästä, ja T kaiveli lompakkoa - jos maksais kolikoilla, kun niitä kerran on vetskaritasku pullollaan. Siinä hetken laskeskelua katottuaan tää tarjoilija hermostu, nappas T:n kourasta muutaman kolikon ja heitti ne parvekkeelta alas sanomatta sanaakaan. Me jäätiin vähän hölmistyneinä siihen naureskelemaan, että olipa taas palvelua kerrakseen. Muille pojille tarjoilija toi vaihtorahat takas pöytään - ja Ilelle antaessaan rahaa takas huikkas, et otin ton kaveriskin kaljan sun rahasta. Ihan niinku se olis ollu jotenki okei. Meitä suututti tosi paljon tollanen kukkoilu. No, sekuntti tän jälkeen se tuli ja peitteli mut viltillä. Mulla sentään oli jakku päällä, ja naapuripöydissä kymmenisen tyttöä, jotka paleli narutopit päällä. 

Niin kummallista!

Ja seuraavana päivänä mulla meinas kilahtaa, ku olin (taas) ostamassa lippuja Cesky Krumloviin, ku viikko sitten jäi reissu tekemättä T:n selkävaivojen takia. Mä ojensin sille myyjälle ne viime viikon bussiin ostetut liput ja koitin kepillä jäätä - kysäsin huvikseen, että voinko matkustaa samoilla lipuilla, ku näitä ei oo käytetty. Se nappas ne liput siitä tiskiltä, ryttäs ne palloksi ja heitti mun eteen tiskille (olis varmaan heittäny mua, jos siinä ei olis ollu lasia edessä...) ja äyskäs, et 

"This is just a piece of paper now". Selväksi tuli :D

Tän kaiken jälkeen on ihana päästä Suomeen kunnon palvelun ääreen.... Palaa niin käpy noihin paikallisiin "asiakaspalvelijoihin".

No, lippuja ei saatu jo ihan siitä syystä, että kaikki bussit oli täynnä. Eli ei ollu meidän tarkotettu pääsevän niihin maisemiin! Mut ei masennuttu, vaan päätettiin tehdä jotain ihanaa yhdessä helteisessä Prahassa. Lauantaina nukuttiin pitkään ja lähdettiin kohti kaupunkia. Mentiin Vltava-joessa sijaitsevaan saareen ja vuokrattiin polkuvene tunniksi. Eväät oltiin haettu jo paikallisesta Paneriasta, jossa myydään salaatteja, erilaisia täytettyjä patonkeja ja leivoksia. T:lle kanasalaatti ja suklaajuustokakku, mulle tonnikalapatonki ja ihana marjapiirakka... Kelluttiin auringonpaisteessa keskellä jokea ja herkuteltiin.

Veneilyn jälkeen käveltiin toiselle puolelle jokea Cine Atlakseen, ja ostettiin liput Gold Class -elokuvanäytökseen. Tää oli niin hauska juttu! Me noustiin elokuvateatterin yläkertaan, jonne pääsi ainoastaan näillä lipuilla. Siellä oli ravintola, ja me saatiin tilata ruokaa ja juomaa elokuvan ajaksi. Tilattiin elokuvan ensimmäiselle puolikkaalle nachoja salsalla ja lämpimällä juustokastikkeella, ja toiselle puolikkaalle suklaajätskiannokset.... Siellä salissa oli 12 paikkaa, aina pareittain. Ja ne tuolit oli sellasia kunnon muhkeita sohvia ja ne sai makuuasentoon! Jokainen pari saatettiin saliin (meitä oli neljä paria) ja ne tarjoili sit meille sinne tilaamat ruuat toivottuun aikaan. Vähän luksusta.... Rupes ihan naurattaan, ku tuntu niin ylelliseltä. Me vaan löhötään ja katotaan elokuvaa, ja muut tarjoilee meille hienosti ruokaa. Ja mikä hauskinta, täällä elokuvissakäynti on niin halpaa, että yks lippu tohon hienouteen makso 13 euroa! Ku suomessa sillä saa normi sillipurkkipaikan tavallisessa isossa salissa. Ruoat makso tietty päälle, mut ei sekään kallista ollut.

Ku päästiin elokuvista, soitettiin Helenalle ja kysyttiin kerkeiskö se kahville. Mentiin sen kanssa Cafe-Cafe -nimiseen kahvilaan, tilattiin toastit ja jaettiin iso kakkupala! Lopun viimein meitä olikin siinä viisi, kun Helenan kautta ollaan tutustuttu tosi ihanaan pariskuntaan, suomalaiseen Tuomakseen ja kiinalaiseen Miaan. Mulla alko päätä särkemään jossaki välissä tosi pahasti (auringonpistos, ehkä?), mut parilla buranalla seki lähti puolessa tunnissa. Niin kiva päivä! Ja niin kivoja ihmisiä.

Sunnuntaina me päätettiin lähteä paikalliseen maauimalaan. Oon lukenu siitä jo ennen reissua, ja ajateltiin et sinne pitää mennä ennenku säät huononee. Maanantaille luvattiin jo sadetta. Olihan se aikamoinen bunkkeri, mut uitiin vähän ja otettiin aurinkoa PALJON. Hyvä, et tuli kuitenki käytyä. Ja tulipa mukaan raahatut uikkaritki kerran kastettua...

Uinnin jälkeen oli aikamoinen nälkä! Mentiin yhteen ravintola-laivaan ja syötiin hyvin Vltavan rannalla. Ruuan jälkeen otettiin bussi ja lähdettiin Prahan Outlet Centeriin ostoksille. Sekin oli niitä "pitää käydä" -listalla olleita. T löysi Tommy Hilfigerin vaaleankeltaisen pikeepaidan (aina parempi ku Lacoste!) ihan hyvällä alennuksella ja mä Benettonin liikkeestä kivan paidan pilkkahintaan. Vähän hoppu meille tuli, ku sen ison keskuksen kiertämiseen ei ollu aikaa ku reilu puolitoista tuntia! Mut ehittiin ku oltiin nopeita ja valikoivia...

Tänään herättiinki sateen ropinaan. Praha itkee mun lähtöä, sanoo T. Ollaan käyty salilla, ja nyt aletaan paistamaan LÄTTYJÄ! Väliin suklaalevitettä, vaniljajäätelöä ja vadelmia. Herkkua! Huomenna onkin mun viimeinen päivä, en tiedä mitä T on meille keksinyt. Jotain, kuulemma. Mut yks kiva juttu huomiselle on jo tiedossa..... T:n luokkakaverit kuvaa elokuvaa 35-milliselle filmille (mikä on ISO juttu!) ja me päästään yhteen kohtaukseen näyttelemään Vaclavin aukiolle omia  itsejämme. Eli  leffaan tarvittiin yks "Cute couple kissing". Sen pitäis olla nopee purkitus, ja me saadaan siitä ikuinen muisto! Mahtavaa!

Tää taitaakin olla toisiks viimeinen blogikirjoitus? Kotiinpaluun jälkeen aion kirjoittaa vielä yhden. Sen jälkeen ehkä aloitan uuden blogin, elämästä yleensä. Ja onpahan reissun päälle jääneelle ukkokullalle luettavaa...

PS. Aivan ihania kuvia kuluneilta päiviltä on kamerat täynnä, mut tää lataamisen hitaus on mulle sietämätöntä. Tuossa jotain maistiaisia silti! :) Pian nähdään!