Tavallinen päivä

Tällasia ne päivät taitaa olla mulla tästä eteenpäin. Nukuin aamulla myöhään, hain aamupalaa sänkyyn. Maustamatonta jogurttia hedelmien kanssa. Hyvää oli, niinku kaikkina muinakin aamuina. Lueskelin sängyssä tunnin verran ennalta-arvattavaa romanttista pokkaria ihan vaan sulatellakseni just syötyä aamuherkkua. Aurinko alko pikkuhiljaa paistamaan, vaikka aamu oli ollut pilvinen. Vaihdoin pitkästä aikaa juoksutrikoot jalkaan ja lähdin läheiseen jättimäiseen puistoon vähän maistelemaan, miltä se juoksu kuukausien tauon jälkeen maistuu.
Maistuhan se, aluks vähän puulta, mut sit ku maltto vähän niin ei enää pistänykkää.

Täällä on ollu hauska huomata, et ihmisillä on joka paikassa koirat irti. Jopa ihan keskikaupungillakin. Ne on niin koulutettuja, kait. Puistokin oli ihan täynnä niitä. Tää puisto on sellanen varmaan kilsan pitkä ja leveä. Siellä risteilee niitä polkuja sinne tänne. Bongasin sieltä paljon kavionjälkiä ja hevosenpaskaa, joten varmasti siellä näkee myös hevosia. Siistiä!

T tuli kotiin viiden jälkeen. Käytiin kaupassa ja syötiin vähän välipalaa, mä uskaltauduin ostamaan tosi rumannäkösen makkaran. Se oli hyvää. Hirmu rasvasta vaan. Söin puolet.

T on ihan tykänny olla koulussa. Eilen sillä oli vähän pöhkömpi päivä.
Kaikkea voi sattua - se sai 700 korunan (n.30e) sakot pummilla matkustamisesta metrolla, vaikka se ei edes pummannu eikä ollu koko metrossa! 

Mut niinku meidän opaskirjossa sanotaan, täällä ei auta lipuntarkastajille selitellä..

Me ollaan tuossa hetki köllötelty. Mä en jaksanu enää salille, ku juoksulenkki (saati sitten viidenteen kerrokseen ravaaminen monta kertaa päivässä) väsytti jo lihakset. Syön tässä eilen tekemää tomaattikeittoa iltapalaksi, raejuustolla tietty. Täältä saa rahkaakin kaupasta.
Eli hyvin pullat uunissa!