T vei mut eilen yllätyksenä kolmen tunnin jokiristeilylle! Mä tiesin vaan, et mun pitää olla puoli seittemältä illalla valmiina. No olinhan mä, uudet kengätki pääsi koeajolle! Me juostiin ratikkaan, ku tuli sittenki kiire, ja vaihettiin viel ratikkaaki ja sit me yhtäkkiä oltiin jokirannas ja siel oli niitä paatteja.... Mä en ollu yhtään osannu arvata, et me mennään seilaamaan! Mä olin miettiny kaikkee konsertteja tai teattereita ja muuta sellasia, mut tää risteily tuli kyl ihan puun takaa. Ja hyvä niin, on ihana yllättyä. Siellä laivassa oli buffet ja kaikki, söin mahan täyteen kanankoipia. Oli hyvää. Siellä laivassa oli tietysti sisätilat, missä pääasiassa oltiin, mut sit sellanen ulkoilma-yläkansiki, missä sitte sai ihailla maisemia... Ruoan jälkeen me tilattiin kaakaot ja ajateltiin, et kivutaan sinne ylös katteleen kaupungin valoja ja juomaan lämpimää, mut laivan keittiöltä oli loppunu kaakao. Tylsää. No hytistiin siellä si ilman juomia! Ja nähtiin kaikkia paikkoja, mitä ei muuten oltukkaan nähty. Paatti oli satamassa takasin kymmenen aikaan illalla, ja me ajateltiin sit käydä hakemassa ne kaakaot jostaki muualta. Otettiin ratikka kotiin päin, ku tässä meidän kulmilla on tosi kivannäköinen paikka, mitä ollaan ohimennen kateltu. Täällä ei koskaan tilatessa oikein tiiä, minkälaista se kuuma kaakao sit pöytään tullessa on. Joskus se on ihan normaalia, joskus se on sellasta paksumpaa jopa sellasta sulan suklaajäätelön oloista, mut tää oli kyl kaiken huippu. Tulikuumaa SUKLAAVANUKASTA! Uskomattoman ällömakeaa, ja vielä kermavaahtoa päällä. Se syötiin lusikalla, ei voinu kyl juoda. Viimeset lusikalliset meni vähän vaivalloisesti alas, ku olin jo laivan puffetissa syöny kaks palaa unelmatorttua...... auts. Tänään pitää ottaa vähän tiukemmin ton syömisen kans. Tosin, T yritti koetella mua heti aamusta. Ensimmäistä kertaa koko reissulla sain aamupalan sänkyyn! Ja vielä täysin odottamatta. Kuulin joskus aamusella, et T meni vessaan. Nukahdin, ja heräsin ku se tuli takas. Sillä oli mulle maustamatonta jogurttia, banaania, mansikoita ja Kinder Bueno! (jonka se tosin söi sit itte, ku mun omatunto ei sallinu..) Mä olin niin onnellinen, ku sain lämpimän peiton alla syödä ihan rauhas, nousematta mihinkään. Lisää tällaista hemmottelua. Varsinki, ku mulla on aamulla aina niin nälkä heti herätessä, et en voi jäädä pitkäks aikaa pötköttämään jos vatsalaukkua ei oo tehty tyytyväiseks. Yhtä kaikki, ihana aamu. Nyt pitäis vaan keksiä jotain tekemistä viimeiselle päivälle tässä asunnossa. Huomenna aamulla muutetaan uuteen, ja katotaan mitä siellä sit onkaan luvassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti