Rip

Nyt voi vasta sanoa, että on terveiden kirjoissa. Sairastaminen jatku koko loppuviikon ja vasta sunnuntaina pääsin sillälailla sängystä ylös, että uskallettiin vihdoin lähteä liikenteeseen - sinne juutalaiskortteliin, jonne on pitäny mennä monen monta kertaa jo.. Olihan se aikamoista. Sunnuntain aikana kierrettiin suurin osa kohteista ja eilen maanantaina käytiin vielä loput kaks synagogaa minne ei ehditty sunnuntaina. Ne aukioloajat on niin suppeat, mut onneks lippu oli voimassa kaks päivää. Tosi hyvä juttu! Kuvia ei juurikaan oo, koska missään ei saanu kuvata..

Ensimmäinen kohde oli jo aika pysäyttävä. Se oli sellainen valkoinen pienen kirkon oloinen halli, jossa seiniin oli kaiverrettu yli 77 000 kadonneen ja tapetun juutalaisten nimet ihan pienillä kirjaimilla, mustalla ja punaisella musteella. Se oli aika riipaiseva, kun katto niitä vuosilukuja. Moni ei elänyt kovin pitkään.

Juutalaisten hautausmaa puolestaan oli ehkä jopa huvittava näky.... Niitä hautakiviä tosiaan oli siellä sikinsokin. Ja niiden päälle oli jätetty pikkukiviä ja kolikoita. Muistan lukeneeni, että juutalaiset ei vie haudoille kukkia, vaan nää kivet sun muut on niiden uhrilahjoja.

 

T jätti kolikon haudalle.

 

Mä siellä haahuilin..

Näitä juutalaismuseoina käytettäviä synagogia oli neljä. Niissä oli aika mielenkiintoista tavaraa. Paljon hopeaesineitä, on ne ollu uskomattoman taitavia seppiä ainakin! Hienoja hopeakruunuja, valtikoita, kynsiviiloja, maustesirottimia... kaikki hopeasta. Niiden äärellä mä olin ihan mykistynyt. Paljonhan siellä oli sellaista, mikä nyt ei juurikaan edes koskettanut (pitäis olla historia paremmin hallussa, et ymmärtäis mitä nää ihmiset on oikeasti käyny läpi), mut tän kohdalla meinas tulla itku..

Juutalaislapsen ihana pitsipipo! Ja se oli tosiaan ihan nyrkin kokoinen, ihan pienelle vauvalle tehty... Niin kaunis... Ja kun voi arvata, että tuo vauva ei tuon isommaksi varmaan kasvanutkaan. Julmaa. Vaikka mä en mikään humanisti oo millään muotoa, mut lapsen kärsimys tuntuu järkyttävän pahalta. Tosin, noin pieni ei vielä tajua mitään. Isommat lapset jo osas ehkä pelätäkkin.

Maanantain puolelle jäi sitten Maiselin synagoga ja espanjalainen synagoga. Jälkimmäinen noista oli niin hieno! Vähän kuin pieni kirkko, mut täysin koristemaalattu. Seinät oli pienen pientä koristelua täynnä ja joka paikassa oli kultaa. Petrolin, okran ja oliivinvihreän sävyissä koko paikka. Mä olin ainaki vaikuttunu jo pelkästään siitä paikasta. Siellä oli esillä näyttely Tsekin juutalaisten lähihistoriasta, ja jotenkin tuntu ihan hullulta nähdä siellä ihan oikeasti kaikkia juttuja. Ihmisten henkilötietokortteja joihin oli päälle leimattu J-kirjain, matkustusasiakirjoja ja kaikkein ällöttävimpänä alkuperäistä listaa niistä, keitä kerättiin mihinkin kuljetukseen kohti keskitysleirejä. Meillä kävi sinänsä ihan hyvä tuuri, ku mentiin tänne espanjalaiseen viimeisen aukiolotunnin loppupuolella, niin siellä aloitti joku fado-tyyppinen duo soittamaan. Nainen laulo ja mies soitti akustista kitaraa. Se valittava musiikki sopi sinne tosi hyvin. Varsinainen konsertti niillä alkoi vasta synagogan sulkemisen jälkeen, mut ehdittiin hetki kuunnella kuitenkin. Aikaahan tuonne juutalaiskortteliin olis saanu tosiaan kulumaan se täydet kaks päivää, mut mä ainaki oon sen verran kärsimätön, etten jaksa jokaista lippusta ja lappusta lukea. Vielä kun ne on englanniksi. Mut ei kait se oo tarkoituskaan, kai..



Eilen oli vielä sinällään onnenpäivä, et pääsin viikon tauon jälkeen salille! Mulla jäi jo kolmet treenit välistä, niin oli jo aikakin. Tosin huomas olleensa kipeänä, ku samoilla painoilla samat toistomäärät oli vähän raskaampia ku edellisellä kerralla. Jospa ne karstat sieltä olis nyt ajettu pois, niin huomenna kulkee treeni vieläki paremmin! Tänään meillä on missiona löytää molemmille kevätkengät. Vaikka sellasetkin, mitä ei toisi edes Suomeen asti. Jotku edulliset, matalakantaiset, jotka menee tollaseen kaupunkikävelyyn ja kauppareissuille. Mullakaan ei oo mukana mitään rennompia kenkiä, ku otin vaan talvisaappaat mukaan, ja täältä ostin ne korkkarit, mut ei niillä viiti ihan lähtee roskia viemään.